Suomen Satamaliitto - Finlands Hamnförbund - Finnish Port Association

VALTIONTILINTARKASTAJIEN VUODEN 2005 KERTOMUKSEN VALMISTELU

2.3.2005

Lisätiedot: Managing director Matti Aura, +358 9 771 2274

VALTIONTILINTARKASTAJIEN VUODEN 2005 KERTOMUKSEN VALMISTELU

Valtiontilintarkastajien kertomuksen valmistelua varten liikenne- ja viestintäministeriölle lähetyssä kyselyssä on kohdassa e) satamia koskevia kysymyksiä. Tältä osin Suomen Satamaliitto haluaa todeta seuraavan:

Suomen satamaverkko on historiallisen kehityksen tulos. Usein esitetään näkemys, että Suomessa on liikaa satamia. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että satamat ovat pystyneet löytämään itse kullekin sopivan asiakaskunnan. Satamien lukumäärässä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Satamien osalta suuret satamat kasvavat jonkin verran nopeammin kuin pienet satamat.

Rahdinantajat, kuten metsäteollisuus, pyrkii yhtiökohtaisesti keskittämään tavaravirtojaan tiettyihin satamiin saavuttaakseen riittävän vuorotiheyden kuljetuksilleen. Tämä on omiaan lisäämään tavaravirtojen keskittymistä.

Satamat ovat tiukassa kilpailussa keskenään. Viime kädessä satamien asiakkaat ratkaisevat, mitkä satamat menestyvät.

Vuosaaren satama tulee olemaan merkittävä tekijä Suomen satamamarkkinoilla, mutta se ei aiheuta dramaattisia muutoksia muiden satamien toimintaan. Se ei myöskään korvaa muita satamia. Muut satamat valmistautuvat Vuosaaren tuomaan lisääntyvään kilpailuun, joka viime kädessä hyödyttää satamien asiakkaita.

Venäjän transitoliikenne on noin 6 % Suomen satamien kokonaisliiken-teestä. Venäjän tuonti Suomen kautta on kasvanut nopeasti. Sen sijaan Venäjän vienti Suomen satamien kautta on laskenut voimakkaasti. Venäjän syrjivät rautatietariffit ovat pääasiallinen syy tähän. Rautatietariffi venäläiseen satamaan Venäjällä on noin kolmasosa siitä, mitä vastaavan

matkan venäläinen rautatietariffi on suomalaiseen satamaan. Suomen tulisi tiukasti vaatia Venäjää luopumaan tästä kansainvälisen kaupan sääntöjen vastaisesta menettelystä. Erityisesti Venäjän pyrkiessä WTO:n jäseneksi Suomen tulee huolehtia siitä, että tällainen WTO:n sääntöjen vastainen menettely ei jatku.

Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan Venäjän liikenteessä, mutta koska Venäjän liikenne kokonaisuudessaan kasvaa niin nopeasti, niin myös Suomen kautta tuleva transito on kasvanut. Venäjä kehittää voimakkaasti omia satamiaan, mutta ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että myös Suomen satamia tarvitaan Venäjän kasvavien tavaravirtojen hoitoon.

Tärkeä kysymys on Saimaan kanavan vuokrasopimuksen mahdollisimman nopea jatkaminen. Kanavasopimus umpeutuu vuonna 2013. Jo nyt Saimaan satamat pidättäytyvät investoinneista, koska kanavaliikenteen jatkuminen on epävarmaa. Sama koskee laivanvarustajia.

Meriväyläinvestoinnit ovat välttämättömiä Suomen viennin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Infraministerityöryhmän hankeluettelossa ensimmäisenä vielä aloittamattomana kehittämiskohteena on Raahen meriväylän syventäminen. Tämä väylähanke tulee saada alkuun suunnitelmien mukaisesti vuoden 2006 tulo- ja menoarviossa. Seuraavia tärkeitä meriväylähankkeita ovat Haminan, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin meriväylät, jotka tulisi saada seuraavalla eduskuntakaudella aloitetuksi.