VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT LIIKENNEVERKOT JA TERMINAALIT (LVM:n julkaisu 38/2003)

20.10.2003

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 11.11.2002 työryhmän selvittämän valtakunnallisesti merkittäviä liikenneverkkoja sekä henkilö- ja tavaraliikenneterminaalien yhteyksiä.

Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys perusteista, joilla valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot sekä henkilö- ja tavaraliikenneterminaalien yhteydet voitaisiin jakaa valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyä tarkemmin merkittävyydeltään erilaisiin luokkiin, jotta rajalliset investointiresurssit voitaisiin suunnata mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena oli laatia valtakunnan ja aluetason toimijoiden yhteinen ehdotus valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen sekä henkilö- ja tavaraliikenneterminaalien yhteyksien säilyttämisen ja kehittämisen suuntaviivoista.

Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274

VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT LIIKENNEVERKOT JA TERMINAALIT (LVM:n julkaisu 38/2003)

Työryhmä ehdottaa, että valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot jaetaan kahteen luokkaan siten, että määritellään jokaiselle liiken-nemuodolle erikseen verkon tärkein osa, ydinverkko.

Satamien osalta tällaista uutta jaottelua ei tarvita. Valtakunnallisesti merkittäviksi satamiksi ehdotetaan TEN-satamia, joita ovat Hamina, Kotka, Sköldvik, Helsinki, Inkoo, Hanko, Turku, Naantali, Uusikau-punki, Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tornio, Maarianhamina, Eckerö ja Saimaan satamat yhtenä kokonaisuutena. Tämä luettelo on oikea ja onnistuneempi kuin aikaisempi jaottelu, jossa kriteerinä on käytetty sataman asemaa talvisatamana.

Tavoitteena on, että satamia ei jaoteltaisi monella eri tavalla. Siksi esimerkiksi EU:n satamapalveludirektiiviä sovelletaan 1,5 milj. tonnin tai 200 000 matkustajan satamiin, joka on sama määritelmä kuin TEN-satamissa.

Muodostamalla uusi käsite, satamien ydinverkko, ei saavuteta mitään lisäarvoa. Väyläpolitiikka perustuu määräajoin tehtäviin meri- ja sisä-vesiväyläohjelmiin ja uudella määrittelyllä ei edistetä millään tavalla väyläohjelman laatimista. Väyläohjelma perustuu ennustettuihin liike-tarvearvioihin ja hyöty-/kustannusarvioihin eikä keinotekoisiin luokitte-luihin.

Työryhmä ehdottaa, että ydinverkon satamiksi kuuluisivat:

– yleiset satamat, joiden kuljetusmäärä on yli 2,0 milj. tonnia/vuosi ja joihin johtaa teiden tai ratojen ydinverkkoon kuuluva tie tai rata ja

– satamat, joiden matkustajamäärä on yli 1,0 milj./vuosi.

Ydinverkkoon kuuluvan tie- tai ratayhteyden käyttämistä valintakritee-rinä valittaessa ydinverkon satamia johtaa selvään kehäpäätelmään. Ydinverkkoon kuuluvat ne satamat, jotka kuuluvat ydinverkkoon. Jos välttämättä halutaan muodostaa satamien ydinverkko, tulee kriteerinä käyttää yli 2 milj. tonnia/vuosi tai yli 1,0 milj. matkustajaa/vuosi. Em. kriteeri perustuu markkinoihin ja satamien käyttäjien valintoihin, ei teoreettiseen ajatteluun.

Ei ole myöskään perusteluja sille, että Sköldvik ja Raahe on jätetty satamien ydinverkon ulkopuolelle, vaikka niiden liikennemäärä ylittää selvästi 2 milj. tonnia/vuosi. Satamapolitiikan lähtökohta on, että satamia kohdellaan samalla tavalla olivat ne sitten kunnallisia, yksityisiä tai teollisuussatamia.

Satamien ydinverkkoon, jos tällainen verkko muodostetaan, tulisi siten kuulua Haminan, Kotkan, Sköldvikin, Helsingin, Inkoon, Hangon, Turun, Naantalin, Rauman, Porin, Kaskisten, Kokkolan, Raahen, Oulun, Kemin, Tornion ja Maarianhaminan satamat. Tornion sataman liikenne tulee nousemaan jo ensi vuonna yli 2 milj. tonnin/vuosi tehtyjen teollisuusinvestointien johdosta ja Kaskisten sataman vuonna 2005 päätettyjen teollisuusinvestointien seurauksena yli 2 milj. tonnin/vuosi. Samalla Kaskisten satama tulisi lisätä valtakunnallisesti merkittävien satamien luetteloon.

Satama tarvitsee vesiväylän lisäksi toimivat maaliikenneyhteydet, sekä rautatie- että maantieyhteyden. Siksi ydinverkon satamiin tulisi johtaa ydinverkkoon kuuluva tie- ja ratayhteys. Tämä ei kuitenkaan koske Maarianhaminan satamaa, joka on sijaintinsa puolesta erikoistapaus.

Työryhmä esittää myös käsitettä valtakunnallisesti merkittävä satama-terminaali. Jää täysin epäselväksi, mihin tarkoitukseen tarvitaan sitä, että luokitellaan ensin valtakunnallisesti merkittävät satamat, joista vain osa luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi tavaraterminaaliksi. Tämän käsitteen ulkopuolelle on jätetty valtakunnallisesti merkittävistä satamista teollisuussatamat, Uudenkaupungin satama, Saimaan satamat ja Eckerö.

Satamien luokittelu kolmella eri tavalla, vaikka sillä ei ehkä olekaan satamien osalta samaa merkitystä kuin teiden ja ratojen luokittelulla, kuten mietinnössä oikein todetaan, on vain omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Asiakkaat ovat valinneet itselleen sopivat satamat, ja siten liikennemäärät muodostavat ainoan järkevän jaotteluperusteen.

On riittävää, että pitäydytään käsitteessä valtakunnallisesti merkittävät satamat eikä määritellä erikseen satamien ydinverkkoa eikä valtakunnallisesti merkittäviä satamaterminaaleja. Tällöin jaottelu on myös yhdenmukainen EU:n käyttämän TEN-satamaverkon kanssa.