VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TIELLÄ LIITTYVÄT ASETUSEHDOTUKSET

7.2.2002

Suomen Satamaliiton vastaus Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöihin:

– Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä,

– Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta,

– Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta.

Kevään 2002 aikana vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetussäännökset muutetaan vastaamaan 1.7.2001 voimaan tullutta eurooppalaista vaarallisten aineiden tiekuljetussopimusta (ADR -sopimus) ja vastaavaa ADR -puitedirektiiviä (95/55/EY) sekä vastaavia RID -määräyksiä ja RID –puitedirektiiviä (96/49/EY).

Uusi valtioneuvoston asetus kumoaa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun asetuksen (632/1996). Uudella asetuksella pannaan osittain täytäntöön ADR –direktiivin (95/55/EY) vuoden 2001 muutokset(komission direktiivi 2001/7/EY) ja samalla huomioidaan vaarallisten aineiden kuljetuslain (VAK-lain) (124/2001) edellyttämät valtuussäännökset. Muut ehdotukset eivät sisällä asiamuutoksia vaan ovat lähinnä teknisiä muutoksia asetusten rakenteessa.

Lisätiedot: Biträdande direktör Kirsti Tarnanen-Sariola, (09) 771 2276

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TIELLÄ LIITTYVÄT ASETUSEHDOTUKSET

Satamalla on erityinen luonteensa kuljetusmuotojen vaihtumiskohtana: maakuljetukset muuttuvat vesitiekuljetuksiksi ja päinvastoin. Lainsäädännön on kyettävä huomioimaan tämä erityispiirre ja omalta osaltaan turvattava saumaton ja joutuisa kuljetusketjun eteneminen myös satamassa. Suomen Satamaliitto toteaa asetusehdotuksista seuraavaa:

1. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä

Yleisesti ottaen asetusehdotus täsmentää ja selkeyttää satamassa tapahtuvan vaarallisten aineiden käsittelyn sääntöjä ja velvollisuuksia.

Rahdin viipymisaika satamassa on lyhentynyt pakkaus- ja lastausteknologiassa tapahtuneiden muutosten ansiosta. Tämä on samalla muuttanut rahdin käsittelyn luonnetta. Yhä useammin käsitellään valmiita suuryksiköitä yksittäisten pakkausten sijaan. Kuljetettava yksikkö saapuu satamakentälle laivausta odottamaan odotusajan ollessa yleensä vain muutamia tunteja. Näistä lähtökohdista on hyvä, että asetus määrittelee 3 §:ssä lastin tilapäisen säilytyksen tuntomerkit, sillä se täsmentää maa- ja vesitiekuljetuksen rajapintaa ja eri lakien soveltamista.

Satamassa vaarallisten aineiden kuljetusten kanssa tekemisiin tulevan henkilökunnan on tärkeää tuntea niihin liittyvät riskit ja menettelytavat voidakseen toimia turvallisuutta edistävällä tavalla lastien valvonnassa, siirroissa ja lastaamisessa/purkamisessa. Satamissa toimivan henkilökunnan koulutuksen laajentaminen kattamaan 15 § 3 momentissa mainitun, vaarallisia aineita koskevan turvallisuuskoulutuksen on näin ollen myönteistä.

2. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta

Asetusehdotuksen 3 §:n 2 momentti on tärkeää laatia siten, ettei lakiin jää määrittelyepäselvyyksistä johtuvaa aukkoa. ”Satunnaiset” kuljetukset sekä ”vähäinen vaara” ovat tulkinnanvaraisia käsitteitä, joiden pohjalta pitää päättää onko toiminnanharjoittajan nimettävä turvallisuusneuvonantajaa. Asian merkityksen huomioon ottaen voisi olla hyvä, että 2 momentin tilanteessa toiminnanharjoittajan olisi kuljetusta järjestellessään konsultoitava ulkopuolista turvallisuusneuvonantajaa, mikäli hänellä ei itsellään tällaista ole.

3. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta

Ei huomautettavaa.