SUOMEN TEIDEN JA RATOJEN RUNKOVERKKOSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
21.6.2006
Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274
SUOMEN TEIDEN JA RATOJEN RUNKOVERKKOSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Pyydettynä lausuntona Suomen Satamaliitto esittää seuraavan:
Valtakunnallisten teiden ja ratojen runkoverkon määrittelyllä tulee olemaan suuri merkitys myös satamille. Sataman toiminta on aina riippuvainen sekä meriväylistä että maantie- ja rautatieväylistä. Runkoverkon vahvistaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi myös satamien kehittämisedellytyksiin.
Sinänsä ratkaisu, jossa luovuttiin satamien ja lentoasemien ydinverkon määrittelystä, on ollut oikea. Maanteiden ja rautateiden runkoverkkojen määrittely määrittelee myös välillisesti satamien kehitysedellytykset.
Tärkein kysymys Suomen infraverkon osalta on kuitenkin riittävien varojen osoittaminen sekä rautatie- tie- ja meri-infran ylläpitoon ja parantamiseen. Erilainen luokittelu runkoverkkoihin on sinänsä ymmärrettävää, mutta se ei saa toimia keinona minimoida niitä vahinkoja Suomen logistiselle kilpailukyvylle, jotka aiheutuvat alimitoitetusta infrarahoituksesta.
Raportissa käsitellään neljää eri vertailuvaihtoehtoa:
Vertailuvaihtoehto, ve 0 +
Runkoverkkoehdotus (perusvaihtoehto), ve 1
Runkoverkkoehdotus laajennuksin, ve 1 +
Runkoverkkoehdotus supistuksin, ve 1-
Kuten raportissa todetaan, vertailuvaihtoehto 0 + on selvästi teoreettinen.
Se merkitsisi, että uusia liikenneinvestointeja ei käynnistettäisi. Tällainen kehitys olisi todella takaperoista. Suomessa logistiikkakustannukset ovat eurooppalaisittain korkeita ja liikenneinvestoinneista luopuminen heikentäisi dramaattisesti Suomen kilpailukykyä.
Jos Suomessa halutaan ylläpitää taloudellista kasvua, merkitsee se väistämättä liikenteen kasvua. Silloin investoinnit sekä teihin että rautateihin ovat välttämättömiä. Suomen satamien kilpailukyky on täysin riip-puvainen kilpailukykyisistä tie- ja rautatieyhteyksistä. Tie- ja rautatie yhteydet kaikkiin keskeisiin satamiin täytyy saattaa nykyistä parempaan kuntoon.
Samoin vaihtoehto runkoverkkoehdotus supistuksin, ve 1- on toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi raskaan tavaraliikenteen ratojen runkoverkossa yhteys Siilinjärvi-Kajaani on välttämätön metsäteollisuuden vientikuljetusten takia.
Lopullinen runkoverkkoehdotus voi perustua vain vaihtoehtoon runkoverkkoehdotus laajennuksin, ve 1 +. Runkotieverkkoon lisätyt yhteysvälit vt 8 Pori-Oulu, ja ratojen runkoverkossa raskaan tavaraliikenteen osuudet Oulu-Tornio ja Kontiomäki-Vartius ovat erityisen tärkeitä satamien kannalta. Rataosa Tuomioja-Raahe tulisi lisätä ratojen runkoverkkoon , johon se luonnostaan käytännössä kuuluu.
Ratojen kantavuuden parantaminen akselipainoon 25 tonnia on kuljetusten tehokkuuden kannalta olennaista. Vain siten voidaan rautatieliikenteen kilpailukyky turvata ja lisätä tuottavuutta kuljetuksissa.
Vaihtoehtoon runkoverkkoehdotus laajennuksin, ve 1 + olisi harkittava lisäyksiä. Esimerkiksi vt 15 Kouvola-Kotka on vientikuljetusten kannalta keskeinen reitti ja sen kuuluminen runkoverkkoon olisi perusteltua.