RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 – 2008

27.1.2004

Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2005 – 2008 julkaistiin marraskuussa 2003. Julkaisussa on esitetty Ratahallintokeskuksen toiminnan lähtökohtia ja haasteita sekä radanpidon lähivuosien investointisuunnitelma vaikutuksineen.

Junakuljetusten osuus kuljetuksista on Suomessa kansainvälisesti korkea ja kasvussa. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää rataverkon kapasiteetin, nopeuksien, kantavuuden ja muun palvelutason nostamista liikenteen tarpeiden mukaisesti.

Korvausinvestointeihin käytettävissä oleva rahoitus ei riitä kattamaan kehittämisterpeita vaan niiden kasautuminen jatkuu TTS-kaudella. Tämä merkitsee mm. erilaisten liikennerajoitusten lisääntymistä sekä vähemmän liikennöityjen rataosuuksien lakkauttamistarpeita.

Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan voi tutustua Ratahallintokeskuksen kotisivuilla, osoitteessa http://www.rhk.fi/tutkimus/tts08.pdf .

Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274

RATAHALLINTOKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 – 2008

Satamien kannalta Suomen rataverkon parantaminen ja kunnon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Suomen kuljetusten kuljetusmuotojakauma on EU:n parhaimpia. Sekä merikuljetusten että rautatiekuljetusten osuus on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä suotuisa tilanne voidaan säilyttää vain kehittämällä rataverkkoa.

Satamille ratayhteys on välttämätön edellytys. Manner-Suomessa kaikkiin tärkeisiin merisatamiin on ratayhteys. Näin ei ole laita kaikissa EU-maissa. EU:n liikenteen valkoisessa kirjassa pidetään tavoitteena satamien ratayhteyksien kehittämistä. Koska Suomessa tilanne on satamien ratayhteyksien osalta vähintään tyydyttävä, ei nykyisiä yhteyksiä saa vaarantaa niin kuin on vaarana tapahtua, jos RHK:n TTS:n kehyssuunnitelma toteutuu.

Kehysrahoitustasolla kaksi satamien kannalta merkittävää rata-osaa, Seinäjoki-Kaskinen ja Lahti-Loviisa, on lakkautusuhan alla vuosina 2010 – 2015.

Molemmat rataosat ovat välttämättömiä teollisuuden kuljetuksille ja niitä palveleville satamille. Valtio on parhaillaan syventämässä Loviisan väylää. Väylän syvennyksen kustannusarvio on 3,3 MEUR. Jos ratayhteys loppuu Loviisan satamaan, on väylän syvennys käytännössä hukkainvestointi. Valtion infrarahojen käytössä täytyy olla koordinointia eri väylävirastojen välissä. Tämän koordinoinnin tarvetta korostetaan aivan oikein TTS:ssä.

Kaskisten satama on voimakkaassa kasvussa metsäteollisuuden Kaskisiin suuntautuvien investointien johdosta. Sekä Kaskisissa olevalle metsäteollisuudelle että Kaskisten satamalle ratayhteys on erittäin tärkeä.

On syytä korostaa, että pelkkä uhka ratojen lakkauttamisesta vaikuttaa sataman kehitykseen. Teollisuus ja kauppa suunnittelevat logistiikkaratkaisujaan pitkällä tähtäimellä. Uhka rataosan sulkemisesta 2010 – 2015 vaikuttaa tänään tehtäviin logistiikkaratkaisuihin. Kukaan ei halua investoida sellaisten kuljetusyhteyksien varaan, jotka ovat vaarassa katketa. Siksi uhka rataosan sulkemisesta saattaa toteuttaa itsensä. On välttämätöntä, että lakkautusuhka saadaan virallisestikin pois Loviisan ja Kaskisten ratojen osalta.

Rataverkon kehittämishankkeissa satamien kannalta on tärkeintä akselipainojen korottaminen 25 tonniin. Rataverkkoa tarkastellaan yleisessä keskustelussa usein ainoastaan nopeiden henkilöjunayhteyksien näkökulmasta. Raskaat perusteollisuuden kuljetukset ovat kuitenkin sekä rautateiden että satamien kannalta tärkein asia.

Kilpailutilanne Itämeren alueella kiristyy koko ajan. Suomessa sijaitseva teollisuus tarvitsee kilpailukykyiset liikenneyhteydet, joissa kuljetusten tuottavuutta on pystyttävä koko ajan parantamaan. Akselipainon korottaminen tärkeimmillä ratayhteyksillä satamiin on kiireinen tehtävä. Näitä hankkeita ovat ainakin TTS:n sivulla 35 mainitut hankkeet: Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa, Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen läntisessä Suomessa, Rautateiden raskaan tavaraliikenteen tehostaminen (25 tonnin reitit). Teollisuuden logistiikan kannalta akselipainon korottaminen on selvästi tärkeämpi hanke kuin uusien rataosien sähköistämishanke.