LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ERÄIDEN ALUSTEN JA NIITÄ PALVELEVIEN SATAMARAKENTEIDEN TURVATOIMISTA JA TURVATOIMIEN VALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISEKSI

5.5.2006

Lisätiedot: Biträdande direktör Kirsti Tarnanen-Sariola, (09) 771 2276

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ERÄIDEN ALUSTEN JA NIITÄ PALVELEVIEN SATAMARAKENTEIDEN TURVATOIMISTA JA TURVATOIMIEN VALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISEKSI

Satamaliitto on ollut mukana valmistelemassa lakiesitystä ja katsoo sen tulleen hyvin nivelletyksi aiempaan lakiin ja ISPS -säännöstön sisältöön.

Turvatoimien laajentuminen satamarakenteista koko sataman alueelle on ratkaistu hyvin uudella turvatoimialueen käsitteellä. Turvatoimialue käsittää kaikki sataman turvallisuuden kannalta oleelliset alueet. Niitä voi olla niin sataman alueella kuin sen ulkopuolellakin. Turvatoimialue auttaa erottamaan direktiivin edellyttämät toimet toisaalta satamarakennetta koskevista velvoitteista ja toisaalta sataman hallinnollisesta alueesta (satamajärjestyksen mukaisesta alueesta), joka on varsin laaja ja käsittää alueita, joilla ei ole mitään tekemistä satamatoiminnan kanssa.

4 § Merenkulkulaitoksen erityistehtävät

Turvatoimidirektiivi edellyttää vuosittain toteutettavia koulutusharjoi-tuksia, joihin osallistuu viranomaisten lisäksi satamarakenteiden turvapäälliköitä ja tilanteen niin salliessa myös yhtiöiden ja alusten turvapäälliköitä. ISPS -säännöstön pohjalta on voimassa periaate, jonka mukaan satamanpitäjät vastaavat sisäisistä, kolmen kuukauden välein pidettävistä harjoituksista, kun taas valvontaviranomaiset sopivat keskenään vuosittain pidettävien harjoitusten vetovastuun ja tapahtumapaikan. Laajemmissa harjoituksissa testataan erityisesti organisaatioiden kesken tapahtuvan yhteistyön sujuvuutta, ja tällaisten harjoitusten valmistelu edellyttää valtuuksia ja voimavaroja, joita on vain viranomaisilla.

Direktiivin edellyttämät harjoitukset ja niiden järjestämistä koskevat vastuut vastaavat ISPS -säännöstön vuosittaisia harjoituksia. Tämän

periaatteen selventämiseksi 4 §:n 7 kohdan voisi muotoilla seuraavalla tavalla:

Merenkulkulaitos toimii…., minkä lisäksi sen tehtävänä on:

7) ohjeistaa ja valvoa valvontaviranomaisten järjestämiä harjoituksia liitteen III mukaisesti; …

7d § Sataman turvapäällikkö

Turvapäällikön tehtävät muodostuivat jo ISPS -säännöstön myötä. Turvapäälliköllä on erilaisia velvollisuuksia esim. satamarakenteen/sataman

turva-arvioinnissa, turvasuunnitelmien teossa, turvatoimenpiteiden ylläpidon arvioinnissa, turvamenettelyjen sopimisessa (Declaration of Security) sekä henkilökunnan koulutuksessa. Osa turvapäällikön sekä muista turvatehtävistä edellyttää 24/7 päivystystä, minkä takia jo ISPS –säännöstöä toimeenpantaessa luotiin turvayhteyspisteen käsite. Turvayhteyspiste on esim. puhelinnumero, jonka kautta voi aina tavoittaa sataman turvaorganisaation ja kulloinkin työvuorossa olevan turvapäällikön akuutteja tarpeita varten. Osa turvahallintoon kuuluvista tehtävistä, kuten esim. alusten miehistön ja vieraiden kulunvalvonta on delegoitu turvaorganisaatiolle siten, että itse turvapäällikön kunkinhetkinen tavoitettavuus ei pysäytä normaalia toimintaa.

Lain 7d §:n kolmas momentti toteaa: Sataman turvapäällikkö toimii yhteyspisteenä sataman turvakysymyksissä. Tekstillä tarkoitetaan oletettavasti sitä, että viralliset yhteydenotot osoitetaan sataman turvapäällikölle, eikä sillä oteta kantaa operatiivisen turvayhteyspisteen toiminnan järjestelyihin. Sillä halutaan oletettavasti myös osoittaa, että satamarakenteen ja sataman turvapäälliköt saattavat olla eri henkilöitä, ja tällöin satamaa koskevat asiat luonnollisesti osoitetaan sataman, ei satamarakenteen turvapäällikölle. Jotta asia tulisi selvemmäksi, Satamaliitto ehdottaa seuraavaa muotoilua:

Koko sataman turva-asioita koskevat yhteydenotot osoitetaan sataman turvapäällikölle.