LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO
21.6.2007
Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274
LIIKENNEPOLIITTINEN SELONTEKO
Suomen Satamaliitto haluaa tuoda esiin seuraavat näkemykset liikennepoliittista selontekoa varten:
1. Logistisen kilpailukyvyn turvaaminen ei onnistu budjettikehyksien
mukaisella rahoitustasolla. Satamat ovat eri liikennemuotojen yhtymäkohtia. Toimivien meriväylien lisäksi satamille ovat yhtä tärkeitä myös hyväkuntoiset maantie- ja rautatieväylät.
Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen parantaa Suomen logistista kilpailukykyä. Samoin hallitus ilmoittaa tavoitteekseen osoittaa vaalikauden aikana liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon rahoitus, jolla turvataan väyläverkoston palvelutaso ja liikenneturvallisuus.
Hallituksen kehyspäätös perusväylänpitoon on sellainen, että edellä
mainittuja tavoitteita ei voida saavuttaa. Kehyspäätöksessä vuoden 2009 määrärahat perusväylänpitoon ovat 1 prosentin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2006. Esimerkiksi meriväylien ylläpitoon on tulossa vain 250 000 euron lisäys.
Kun ottaa huomioon hintakehityksen – maanrakennusindeksi on kohonnut vuodessa 3,8 % – kehyspäätös merkitsee reaalisesti laskevaa määrärahatasoa. On selvää, että kehysten mukainen perusväylänpidon rahoitus ei tule riittämään väylien kunnon nykyisen tason säilyttämiseen.
Tällä kehityksellä kaikkien väylien, niin meri-, maantie- kuin rautatieväylienkin kunto tulee heikkenemään. Lisäksi on otettava huomioon, että liikennemäärät tulevat jatkuvasti kasvamaan. Meriliikenteessä odotetaan 1,8 %:n volyymikasvua vuosittain.
Nykyisten väylien hyvän tason säilyttämisen pitää olla tärkein tavoite. Tähän tarvitaan selvä tasonkorotus kaikkien perusväylien ylläpidon määrärahoihin.
2. Myös meriväyliä on kehitettävä
Satamien toiminnan kehittäminen edellyttää panostusta meriväylien kehittämiseen. Keskimääräinen aluskoko on kasvussa myös Itämerellä, mikä merkitsee tarvetta väylien syventämiseen.
Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelmassa ehdotettiin neljää uutta väylähanketta vuosille 2008 – 2011: Uusikaupunki Kemira, Pohjankuru, Pori Mäntyluoto ja Rauma. Ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2008 – 2011 ei sisälly yhtään näistä väylähankkeista. Tämä merkitsee sitä, että kun ne väylähankkeet, joille on päätetty rahoitus (Raahe ja Hamina) valmistuvat, meriväylien kehittäminen pysähtyy. Aikaisemmin on pystytty käynnistämään yksi uusi väylähanke lähes joka vuosi.
Kun liikennepoliittisessa selonteossa esitetään 10 – 15 vuoden liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelmaa, tulisi siinä ottaa huomioon myös meri- ja sisävesiväylien kehittämistarpeet niistä tehdyn kehittämisohjelman mukaisesti.
3. Transitoliikenne on merkittävää vientitoimintaa
Ministeriön tekemien laskelmien mukaan transitoliikenne työllistää
3 000 henkeä ja luo 200 miljoonan euron arvonlisäyksen. Nämä arviot ovat sangen varovaisia eivätkä ota huomioon transitoliikenteen välillisiä vaikutuksia, kuten transitoliikenteen alentavaa vaikutusta Suomen teollisuuden vientikuljetusten hintoihin. Transitoliikenteen välilliset työllisyysvaikutukset ovat myös merkittäviä.
Erityisen suuri merkitys transitolla on Itä-Suomen talouteen. Vaikka Venäjä kehittää voimakkaasti omia satamiaan, niin tämänhetkisten asiantuntijaarvioiden mukaan transito Venäjälle ja Venäjältä Suomen kautta tulee jatkumaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.
Liikennepolitiikassa transitoliikenteeseen ei tulisi suhtautua ylimenokauden ilmiönä, vaan merkittävänä vientitoimintana, joka sekä työllistää Suomessa että tuo tuloja.
On hyvä, että hallitusohjelmassa Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki-Vaalimaan E18 -moottoritien vuoteen 2015 mennessä ja että sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös. Tämä päätös tulisi tehdä ensi tilassa.
Transitoliikenteen kehittäminen tarvitsee myös muita väyläinvestointipäätöksiä. Yksi tärkeä on pääradan välityskyvyn parantaminen siten, että kasvava rautatieliikenne Kokkolan satamaan voidaan hoitaa.
Rajanylitysongelmat maarajalla Vaalimaalla ja Nuijamaalla eivät näytä poistuvan. Rekkaparkkien tarve on ilmeinen. Rekkaparkit pitäisi voida toteuttaa niin, että ne ovat valmiina käyttöön viimeistään syksyllä 2008.
4. Transitoa ei saa vaarantaa tienkäyttömaksuilla
Hallitus aikoo selvittää tienkäyttömaksujen kokeilua E18-tiellä. Tällai-nen yhteen tieosuuteen kohdistuva tiemaksu vaarantaa transitoliikenteen. Suomen ja Venäjän välinen voimassa oleva maantieliikennesopimus kieltää yksiselitteisesti liikenteeltä kannettavat maksut. Suomi on aina arvostellut Venäjää erilaisista maantieliikenteelle kohdistetuista sopimuksenvastaisista maksuista. Nyt Suomi suunnittelee samalle tielle lähtemistä.
Tällainen yksipuolinen, käytännössä vain Venäjän transitoliikenteeseen kohdistuva maksu ei varmasti tule jäämään ilman venäläisiä vastatoimia. Tämä voi johtaa pahimmassa tapauksessa koko transitoliikenteen siirtymiseen pois Suomesta muille reiteille. Vaikutukset erityisesti Kaakkois-Suomen työllisyyteen olisivat merkittävät.
Jos tienkäyttömaksuja halutaan suunnitella, tulee niiden olla yleisiä, kaikkia kuljetuksia yhtäläisesti koskevia ja EU:n määräysten mukaisia.
5. Saimaan kanavan vuokrasopimus on uudistettava tänä vuonna
Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkoneuvottelut ovat loppusuoralla. Neuvottelut on saatava päätöksen tämän vuoden aikana. Epävarmuus kanavasopimuksen jatkosta yhdessä Venäjän päättämien puun vientitullien kanssa vaikuttaa jo tällä hetkellä kielteisesti kanavaliikenteen liikennemäärien kehittymiseen.
6. Talvimerenkulku on turvattava
Talvimerenkulku on Suomelle elintärkeä. Talvimerenkulku on turvattava yhtäläisin ehdoin kaikille 23 talvisatamalle. Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuksen seurauksena esiin tulleet ongelmat Merenkulkulaitoksen ja Varustamoliikelaitoksen välillä on ratkaistava välittömästi.
Tavoitteena voi olla vain mahdollisimman hyvin, luotettavasti ja edullisesti toimivat jäänmurtopalvelut Suomen merenkululle.