LAUSUNTOPYYNTÖ SIVUTUOTEASETUKSEN SOVELTAMISOPPAASTA II, KANSAINVÄLISESTÄ LIIKENTEESTÄ PERÄISIN OLEVA RUOKAJÄTE

13.5.2003

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä tuli voimaan marraskuussa 2002. Asetuksella halutaan ehkäistä hullun lehmän taudin ja suu- ja sorkkataudin kaltaisten eläintautien suurepidemioiden syntyminen. Satamia asetus koskee siten, että sen perusteella kansainvälisestä alusliikenteestä peräisin oleva ruokajäte ja sen kääreet tulevat eroteltavaksi muista jätteistä sekä erillisesti keräiltäväksi ja hävitettäväksi. Asetus on sellaisenaan voimassa kaikissa jäsenmaissa ja sitä sovelletaan 1.5.2003 alkaen. Tätä ennen komission on tarkoitus antaa päätös liitteisiin tulevista muutoksista sekä asetuksen soveltamisen siirtymäajoista ja poikkeuksista.

Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut sivutuoteasetuksen täytäntöönpanoa siten, että asetuksen sisältö ja asetukseen liittyvät kansalliset säännökset selostetaan asetuksen piiriin kuuluvia eri toimintoja koskevissa oppaissa.

Lisätiedot: Biträdande direktör Kirsti Tarnanen-Sariola, (09) 771 2276

LAUSUNTOPYYNTÖ SIVUTUOTEASETUKSEN SOVELTAMISOPPAASTA II, KANSAINVÄLISESTÄ LIIKENTEESTÄ PERÄISIN OLEVA RUOKAJÄTE

Sivutuoteasetus tuo lisävelvoitteita ja haasteita sataman jätehuollolle. Asetus koskee kuitenkin lukuisia muitakin toimijoita. Asetuksen soveltamisen tuottamat lisäkustannukset ovat vielä arvailun varassa, mutta on selvää että paljon riippuu jäteyrityksien edellytyksistä nostaa palvelutasoaan mahdollisimman rationaalisesti ja vähin lisäkustannuksin. Satamat, lentokentät, tuotantolaitokset jne. kukin käsittelevät vaatimattomia määriä verrattuna kuljetukseen ja loppukäsittelyyn osallistuvien yritysten käsittelemiin määriin.

Pyydettynä lausuntona Suomen Satamaliitto haluaa esittää seuraavat seikat.

Sivuoteasetus tuo erityismääräyksiä alusjätteen käsittelyyn. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa sivutuoteasetuksen ja sen soveltamisoppaiden yhteensovittaminen Ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvien alusjätedirektiivin (2000/59/EY) ja Suomen alusjätelain (1979/300) ja –asetuksen (1993/635) kanssa.

Suosittelemme käytettäväksi oppaassa termiä ”satama” kaikissa niissä kohdissa, joissa viitataan satamiin ja niiden velvollisuuksiin ja joissa nyt käytetään ilmaisuja satama/satamalaitos/satamapitäjä jne. Kyseinen ilmaus kattaa kaikki erilaiset satamat omistussuhteisiin ja toiminnallisiin piirteisiin katsomatta.

Kohta 3.1 Kansainvälinen laivaliikenne: Ehdotamme luetteloon lisättäväksi alakohtaa ”suomalaiset, satunnaisesti Suomeen kulkevat rahti- ja matkustajalaivat”.

Opasluonnoksen kappale 4: Vaatimukset kansainvälisen liikenteen ruokajätteen keräilylle, kuljetukselle ja hävittämiselle.

Keräily- ja käsittelyketjun sujuva toteutuminen edellyttäisi ruokajätteiden erottelua aluksilla jo matkan aikana ja tarkoitukseen

sopivien keräilyastioiden käyttöä jo ennen alusten saapumista satamaan. Asetuksen kansallinen toimeenpano ja siitä tiedottaminen eurooppalaisille varustamoille Eurooppaan liikennöivien varustamojen edustajille ovat siis erittäin tärkeässä asemassa tavoitteiden saavuttamisessa.

Kohta 4.1 Ruokajätteen tunnistaminen

Viitaten edelliseen kohtaan; käsittelyketjun rationalisoimiseksi aluksista tuotavien ruokajätteen keräilyastioiden tunnistettavuus ei saa riippua astiassa olevasta suomenkielisestä tunnisteesta (luokka I ”ainoastaan hävitettäväksi”), vaan väritunnisteen pitää olla siihen riittävä. Muutoin esim. ulkomaista keräilysäkkiä/pakkausta ei voisi käyttää vaan ruokajäte tulisi pakata uudestaan vastaanottavassa satamassa.

Kohta 4.2. Vaatimukset ajoneuvoille ja säiliöille

Järjestelyjen onnistumisen edesauttamiseksi sekä esim. säiliöiden valmistuskulujen ja hinnan alentamiseksi olisi tärkeää, että keräilyastioiden/säkkien ja –säiliöiden tunnisteväri olisi yhdenmukainen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Täten esim. saksalainen varustamo Suomeen liikennöidessään tietää voivansa käyttää Saksasta hankkimiaan keräilyastioita ja erotella ruokajätteet asianmukaisesti jo matkan aikana.

Kohta 4.3. Toiminnan edellyttämät kaupalliset asiakirjat

Sataman osalta järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että satama määritellään jätteen lähtöpaikaksi. Tällä tavoin jokaista jätesäkkiä ei tarvitse tunnistaa erikseen vaan niiden alkuperän jäljittäminen voidaan tarvittaessa tehdä yhdistämällä aluskäyntitiedot ja toiminnan edellyttämät kaupalliset asiakirjat.

Kohta 5.2. Polttaminen poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa

Satamaliitto toivoo, että aluksilla tapahtuvan ruokajätteen rinnakkaispolton/polton edellytyksiä tutkitaan ja edistetään, sillä se edesauttaisi ongelman ratkaisemista sen syntysijoilla ja vähentäisi loppusijoitettavan jätteen määrää ja siihen liittyviä kustannuksia.