LAUSUNTOPYYNTÖ EY:N ALUSJÄTEDIERKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA JA ALUSJÄTELAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA
11.10.2002
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (alusjätedirektiivi) on tullut voimaan 28.12.2000. Suomen lainsäädäntö ja käytäntö on saatettava sen mukaisiksi 28.12.2002 mennessä.
Alusjätedirektiivin toimeenpanemiseksi lakia aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä (300/1979; alusjätelaki) ehdotetaan muutettavaksi siten, että aluksella syntyvät kiinteät jätteet ja käymälävedet liitettäisiin ei-erityismaksua –järjestelmän piiriin siten, että niistä perittävät maksut eivät riippuisi jätetyn jätteen määrästä. Lakiin lisättäisiin myös satamien velvollisuus laatia aluksilta peräisin olevia jätteitä koskeva jätehuoltosuunnitelma.
Vastaavaa asetusta (635/1993) ehdotetaan muutettavaksi siten, että se luettelee sataman jätehuoltosuunnitelmaan sisällytettävät seikat.
Lisätiedot: Biträdande direktör Kirsti Tarnanen-Sariola, (09) 771 2276
LAUSUNTOPYYNTÖ EY:N ALUSJÄTEDIERKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA JA ALUSJÄTELAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA
Viitaten 23.9.2002 lausuntopyyntöön EY:n alusjätelain täytäntöönpanosta ja alusjätelain muutosehdotuksesta (YM9/400/2002) Suomen Satamaliitto esittää seuraavia ehdotuksia ja kommentteja:
Laki aluksista aiheutuvan vcsien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta, 26 d § viimeinen kappale tulisi muotoon: …Menettelyjen oletetaan olevan suunnitelmien mukaisia, jos ne ovat teollisuusyritysten vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään 29 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1836/93 (1) ”tai muun sertifioitavan järjestelmän” mukaisia.
Kyseinen muutos ei tällöin rajaisi ulos muita satamien käyttämiä järjestelmiä, jotka myös sisällyttävät jätehuoltosuunnitelman laatimisen ja uusimisen ja ovat lain tavoitteiden suuntaisia.
Lain ja asetuksen täytäntöönpanon osalta Satamaliitto ehdottaa, että
– vapautusta eri jätejakeiden ilmoitusvelvollisuudesta ja jättöpakosta ei ilman erityisiä perusteita myönnettäisi yksittäisiä jakeita koskevina lupina, vaan että ne pääsääntöisesti myönnettäisiin kokonaisuutena.
– poikkeuslupia myönnettäessä kohdesatamalta pyydetään lausuntoa hakijasta, sillä satamalla tuntee vakituisten asiakkaidensa toiminnan ja vastuullisuuden.
– poikkeusluvasta otetaan käyttöön nimitys ”aluksen jätehuoltolupa”, joka kuvaa paremmin järjestelyjen tavoitetta eli aluksen itsenäistä jätehuollon suunnittelua ja toteutusta.
Satamaliitto pitää myönteisenä, että poikkeusluvan saamiseen liittyy jatkossa myös varmistus niiden jätehuoltopalvelujen käytöstä, jotka ovat olleet yhtenä perusteena poikkeusluvan saamiselle. Silti myös säännöllisempi jatkuva valvonta on tärkeää Itämeren öljypäästöjen vähentämiselle. Merenkulkulaitos valvoo alusten toimintaa alusturvallisuuslain perusteella. Jätteiden valvonta sisältyy tähän, mutta sen merkitystä on tarpeen korostaa mm. ohjeistamalla jätevalvonnan tehtävät selvästi. Öljyn aiheuttamat ongelmat vesistöille eivät tule ainoastaan suuronnettomuuksista vaan myös kroonisista pienistä päästöistä, joihin voidaan puuttua mm. jätevalvonnan keinoin.