LUOTSAUSTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

24.4.2007

Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274

LUOTSAUSTOIMIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Aluksen vapauttaminen luotsinkäyttövelvollisuudesta silloin, kun aluksen päällikkö on suorittanut linjaluotsikirjan, on toiminut hyvin. Perusajatus on, että kun aluksen päällikkö tuntee ajettavan reitin hyvin, usein yhtä hyvin kuin luotsi, ei ole meriturvallisuuden kannalta tarvetta määrätä luotsinkäyttöpakkoa. Tarpeeton luotsin käyttö on omiaan turhauttamaan sekä alusten päälliköitä että luotseja.

Työryhmän selvitykset eivät ole tuoneet esille, että luotsin käytölle olisi asetettava toiset vaatimukset, jos aluksen päällikkö ei hallitse suomea tai ruotsia. Ruotsin ja Norjan kokemukset osoittavat selvästi, että linjaluotsikirjan suorittamismahdollisuus englanniksi ei ole lisännyt onnettomuusriskiä.

Linjaluotsikirjan suorittamismahdollisuus vain suomen ja ruotsin kielellä on ollut tietty kilpailuetu suomalaisille varustamoille. Suomalainen varustamoelinkeino ja sen omistus on muuttunut viime vuosina nopeasti eikä ole enää syytä ylläpitää tällaista suomalaisen merenkulun piilotukea.

Suomen lähimaista Norja ja Ruotsi ovat siirtyneet hyväksymään englannin kielellä suoritetun linjaluotsitutkinnon. Tasapuolisten kilpailuedellytysten takia olisi parasta, jos kaikki EU-maat ryhtyisivät hyväksymään linjaluotsitutkinnon myös englannin kielellä. Suomen tulisi tehdä aloite EU:lle, että vain kansallisten kielten hyväksyminen linjaluotsitutkintona katsottaisiin syrjiväksi menettelyksi ja että EU ryhtyisi toimiin englannin kielen hyväksymiseksi kaikissa jäsenmaissa linjaluotsitutkinnon suorittamiskieleksi.

Sinänsä tarvetta kokeiluun englannin kielen hyväksymisessä tutkintokielenä ei ole, vaan englannin kielen hyväksymiseen tulisi siirtyä suoraan pysyvästi. Kokeilu olisi, kuten työryhmä raportissaan toteaa vaikea toteuttaa tasapuolisesti ja Luotsausliikelaitoksen olisi hankalaa sopeutua vaihtelevaan luotsien kysyntään.

Ruotsin ja Norjan, joissa olosuhteet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa, kokemukset pätevät Suomessa, ja englannin kielen käyttöön tutkintokielenä voidaan siirtyä ilman erillistä kokeilua.

Ruotsin esimerkki todistaa, että englannin kielen hyväksyminen vaikuttaa hyvin vähän luotsauksen kysyntään. Koska laivojen reitit ja päälliköt vaihtelevat, luotsauksen kysynnän väheneminen jää paljon alhaisemmaksi kuin tehdyt maksimaaliset laskelmat. Ruotsin esimerkin mukaisesti liikenteen kasvu kompensoi englannin kielen takia tapahtuvan luotsien kysynnän vähentymisen yhdessä tai kahdessa vuodessa.

Suomen Satamaliitto esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö antaisi pikaisesti Merenkulkulaitokselle tehtäväksi laatia työryhmän esittämä selvitys tarvittavista riskienhallintakeinoista ja niiden toteuttamisesta. Heti selvityksen valmistuttua voidaan ryhtyä toimiin englannin kielen hyväksymiseksi luotsauskielenä. Samalla Satamaliitto esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi valmistelemaan Suomen aloitetta Euroopan Unionin komissiolle siitä, että vain kansallisten kielten hyväksyminen linjaluotsitutkinnossa katsottaisiin syrjiväksi menettelyksi ja että EU ryhtyisi toimiin englannin kielen hyväksymiseksi kaikissa jäsenmaissa linjaluotsitutkinnon suorittamiskieleksi.